Kolme vuosikymmentä kummityötä Kolumbiassa – Daneysan tie kummioppilaasta kirkon vastuunkantajaksi

Julkaistu: 13.12.2021

Kolumbian kummiohjelma on jo 30 vuoden ajan tarjonnut haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille tukea opiskeluun. Tänä aikana noin 1000 kummioppilasta on saanut paremmat mahdollisuudet koulutukseen. Yksi heistä on Daneysa Álvarez, 22, joka haluaa nyt vuorostaan auttaa muita lapsia ja nuoria pääsemään eteenpäin. ”Olen itse saanut apua, ja haluan siksi myös tukea muita apua tarvitsevia.”

Kolumbian pääkaupungin Bogotán laidalla sijaitseva Caracolín kaupunginosa lukeutuu kaupungin köyhimpiin alueisiin. Vaatimattomia tiilistä ja aaltopellistä kyhättyjä taloja näkyy silmänkantamattomiin. Monet kodeista on rakennettu vallatuille alueille, minkä vuoksi asukkaat elävät jatkuvassa karkotuksen vaarassa. Monet heistä ovat maansisäisiä pakolaisia, eli he ovat joutuneet jo aiemmin lähtemään kodeistaan, monissa tapauksissa pakoon väkivaltaa.

Pieni oranssiksi maalattu evankelisluterilainen kirkko on kuin pilkahdus aurinkoa ja lämpöä Caracolín keskellä. Daneysa Álvarez, 22, puuhastelee tottuneesti kirkon sisällä. Daneysa on entinen Lähetysseuran kummioppilas, joka nykyään työskentelee Kolumbian evankelisluterilaisessa kirkossa. Caracolín Valo ja elämä -seurakunta on pieni, eikä sillä ole omaa pastoria. Daneysa onkin seurakunnan eräänlainen johtaja ja tottunut tarttumaan mitä erilaisimpiin askareisiin. Aiemmin kirkossa oli maalattia, mutta nyt Daneysa esittelee ylpeänä äskettäisen remontin tuloksena saatua uutuudenkiiltävää lattiaa.

Kolme vuosikymmentä kummityötä Kolumbiassa

Caracolín nuorten tulevaisuudennäkymät eivät usein ole erityisen valoisat. Koulunkäynti jää monilla lyhyeen, työttömyys ja teiniraskaudet ovat yleisiä. ”Monet nuoret sekaantuvat huumeisiin ja päätyvät rikoskierteeseen”, Daneysa suree.

Daneysan kohdalla kummiohjelmaan pääsemisellä lukion alussa oli merkittävä vaikutus. ”Olin hyvin onnellinen tullessani valituksi kummioppilaaksi.”

Kolumbiassa on tänä syksynä ollut aihetta juhlaan, sillä Lähetysseuran kummityötä Kolumbiassa toteuttava Fundación Camino de Emaús -säätiö on jo 30 vuoden ajan tarjonnut haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille tukea opiskeluun ja muun muassa lisännyt tietoisuutta lasten oikeuksista.

Näiden 30 vuoden aikana noin tuhat lasta ja nuorta on saanut Lähetysseuran kummituen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen. ”Kummiohjelman kautta on voitu parantaa sekä kummioppilaiden että heidän perheidensä elämänlaatua”, Kolumbian luterilaisen kirkon alaisuudessa toimivaa kummiohjelmaa koordinoiva Alexandra Nossa kertoo.

Esimerkkinä muille Caracolín nuorille

Lukion jälkeen Daneysa haki ja pääsi opiskelemaan varhaiskasvatusta, edelleen kummituen avulla, ja sai vuosi sitten tutkintonsa valmiiksi. Hän alkoi työskennellä kirkolle vuonna 2019 ensin vapaaehtoisena, ja viime vuodesta asti palkattuna työntekijänä kirkon diakoniahankkeiden parissa. Hän myös toimii Caracolín kummiyhdyshenkilönä.

Nyt Daneysa pyrkii omalla työllään tukemaan yhteisönsä lapsia ja nuoria, jotta näillä voisi olla paremmat eväät tulevaisuuteen. ”Olen itse saanut apua ja haluan siksi myös tukea muita apua tarvitsevia.”

Daneysa asuu edelleen Caracolíssa yhdessä vanhempiensa ja isoveljensä kanssa. Äiti Sandra on tällä hetkellä työttömänä, mutta työn etsimisen ohessa valmistaa erilaisia käsitöitä, joilla pyrkii hankkimaan lisätuloja perheelle. Isä José jäi äskettäin eläkkeelle vartijan työstään.

”Daneysa toimii hienona esimerkkinä muille Caracolín nuorille. Hän on näyttänyt, että on mahdollista päästä eteenpäin”, Sandra toteaa ylpeänä tyttärestään.

”Kaikki mitä olen nyt, olen saanut kirkolta”

Luterilaisella kirkolla on ollut jo pitkään tärkeä asema Daneysan elämässä. Luterilaisen kirkon toimintaan hän päätyi aikoinaan kaverinsa kautta, ja tunsi löytäneensä hengellisen kotinsa.

”En olisi tässä ilman kirkkoa. Se, että saan nyt työskennellä kirkolle ja palvella sitä, tekee minut erittäin onnelliseksi. Kaikki mitä olen nyt, olen saanut kirkolta”, Daneysa toteaa liikuttuneena.

Daneysa haaveilee voivansa jatkaa tulevaisuudessakin kirkon palveluksessa. Hän myös unelmoi omasta asunnosta, jota varten hän yrittää säästää.

”Kiitän sydämestäni suomalaisia kummeja siitä, että olette tukeneet minua ja nähneet minussa ihmisen, joka voi mennä eteenpäin ja palvella yhteisöään. Teidän ansiostanne olen nyt johtaja yhteisössäni ja voin työskennellä lasten ja nuorten kanssa tarjoten heille työkaluja, jotta he voisivat nähdä koulutuksessa tulevaisuuden.”

 

Teksti ja kuvat Katja Tynkkynen