Suomen suurin festivaali
Kauneimmat Joululaulut ovat kajahtaneet ympäri Suomen jo vuodesta 1973. Suomen suurimmasta vuosittaisesta musiikkitapahtumasta on muodostunut jouluperinne, joka kerää vuosittain jopa kaksi miljoonaa suomalaista kirkkoihin laulamaan. Laulutilaisuudet kokoavat yhteen suomalaiset aina vauvasta vaariin.
Nykyisin lähes jokainen evankelisluterilainen seurakunta järjestää vähintään yhden Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden. Suurimmat seurakunnat laulattavat ihmisiä kymmenissä tilaisuuksissa ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Kauneimpia Joululauluja lauletaan kirkkojen lisäksi muun muassa ravintoloissa, kauppakeskuksissa ja palvelutaloissa. Perinteen voimasta kertoo myös se, että joululaulujen yhteislaulutapahtuma on levinnyt Suomen rajojen ulkopuolellekin ja Kauneimpia Joululauluja lauletaan noin 20 maassa.
Kauneimmat Joululaulut tekee hyvää
Kauneimmat Joululaulut on paitsi joulun ajan musiikkitapahtuma, myös yksi Suomen suurimmista hyväntekeväisyyskampanjoista. Kauneimmissa Joululauluissa kerätään lahjoituksia Suomen Lähetysseuran työhön heikoimmassa asemassa olevien lapsien ja heidän perheidensä tukemiseen lähes 20 maassa. Työllä edistetään erityisesti maailman lasten koulutusta sekä heidän oikeuksiensa toteutumista. Viime vuosina kampanjan vuosittainen keräystulos on ollut noin miljoona euroa. Vuonna 2025 kampanjan suojelijana toimi tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Miten Kauneimmat Joululaulut syntyivät
Syksyllä 1972 Suomen Lähetysseura päätti perustaa musiikkisihteerin viran. Sen ensimmäiseksi haltijaksi nimitettiin Lähetysseuran nuorisosihteeri, diakoni Martti Kauppinen vuoden 1973 alusta. Lähetysseurassa toimi jo musiikkitoimikunta, johon kuului musiikin ammattilaisia eri puolilta Suomea. Musiikkitoimikunnan puheenjohtajana toimi Hyvinkään seurakunnan kanttori Matti Heroja. Kauppinen oli ollut mukana musiikkitoimikunnassa jo aiemminkin Lähetysseuran nuorisosihteerin ja Safari-kuoron isännän ominaisuudessa.
Alkuvuodesta 1973 musiikkitoimikunta lähestyi seurakuntien kirkkomuusikkoja kysellen heidän haluaan toimia lähetystyön hyväksi. Halukkuutta yhteistyöhön näytti löytyvän hyvinkin. Kauppinen ja Heroja alkoivat miettiä, miten seurakunnissa voitaisiin yhdistää musiikki ja lähetystyö. Heroja kertoi, että Hyvinkäällä ja parissa muussakin seurakunnassa oli parina vuotena joulun alla järjestetty joululauluiltoja. Heroja ja Kauppinen alkoivat kehittää ajatusta eteenpäin. Tarkoituksena oli, että kaikissa Suomen seurakunnissa järjestettäisiin kirkkovuoden hiljaisimpana sunnuntaina, kolmantena adventtina, pieni Kauneimmat Joululaulut -ilta. Tilaisuudessa kerättäisiin kolehti Suomen Lähetysseuran ulkomaantyölle.
Ohjelman pääsisällöksi tuli seurakunnan yhteislaulu. Jotta kaikkien olisi helppo osallistua, tapahtumaa varten laadittiin erillinen vihkonen, jossa oli laulunsanojen lisäksi myös tietoa Lähetysseuran työstä. Heinäkuuhun mennessä 140 seurakuntaa ilmoitti halukkuutensa lähteä mukaan toteuttamaan valtakunnallista lähetys/musiikkitapahtumaa. Vihkosia painettiin 48 000 kappaletta. Joulun jälkeen seurakunnilta pyydettiin palautetta tapahtumasta. Se oli innostunutta: ”Tehdään tästä perinne!”
Kauneimmat Joululaulut siirtää perinnettä
Kauneimmat Joululaulut vahvistaa yhteislauluperinnettä, joka on osa suomalaista kulttuuria ja seurakuntaelämää. Yhdessä laulaminen tai vain osallistuminen kuulijana kasvattaa elävää yhteisöllisyyttä. Kyse on sellaisen kulttuuriperinteen jatkamisesta, jonka merkitys kasvaa
entisestään, kun yhdessä laulaminen vähenee kouluissa, perhejuhlissa ja vuotuisissa yhteisöllisissä kokoontumisissa. Kokemus yhdessä laulamisesta kirkossa vahvistaa myös kokemusta seurakunnasta yhteisönä, johon mahtuu ja jossa kukin saa osallistua äänellään ja tavallaan.
Kauneimmat Joululaulut myös vahvistaa joulun kristillistä sanomaa suomalaisessa kulttuurissa ja tarjoaa sisältöä joulun odotuksen hektiseen aikaan. Ihmiset kokoontuvat edelleen kirkkoihin, juuri seurakuntien järjestämiin Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksiin. Vuosi vuoden jälkeen täyttyvät kirkkosalit viestittävät, että joulun sanoma on edelleen tärkeä suomalaisille ja puhuttelee heitä. Tapahtuma on yli 50 vuoden ajan siirtänyt kristillistä joululauluperinnettä sukupolvelta toiselle.
Kauneimmat joululaulut valitaan yhdessä
Kauneimpien Joululaulujen lauluvalikoima koostuu suomalaisia puhuttelevista ja joulun sanoman laaja-alaisuutta kunnioittavista teksteistä. Kauneimmat Joululaulut -perinteeseen kuuluu olennaisesti se, että lauluvihkoon koottujen vanhojen tuttujen joululaulujen lisäksi siinä joka vuosi esitellään uusia joululauluja. Monet uudemmat laulut ovatkin vuosien varrella vakiinnuttaneet paikkansa osana suomalaisten joululaulusuosikkeja. Lauluvihkon koostamisessa on mukana seurakuntien kanttoreita. Sukupolvelta toiselle kulkenut joululauluperinne syntyy yhdessä. Siksi kuuntelemme herkällä korvalla, mitkä laulut ovat ihmisille tärkeitä, ja huomioimme myös ne lauluvalinnoissa.