Kaisa Rauma näki aitiopaikalta, miten Kauneimmat Joululaulut -perinne alkoi
Julkaistu: 12.10.2025Joka kolmas suomalainen käy Kauneimmissa Joululauluissa. Niin myös Kaisa Rauma, 66, joka on osallistunut joululaulutapahtumiin pienestä tytöstä lähtien.
Kaisa Rauma varttui Pattijoella Raahen lähettyvillä. Hänen isänsä toimi Pattijoen seurakunnan kirkkoherrana, ja perhe asui pappilassa, joka oli usein saarnaajien ja lähettien majoituspaikka. Näin myös Lähetysseuran työ tuli tutuksi Kaisalle. Hän oli vasta pieni tyttö, kun hänen perheensä majoitti Lähetysseuran lähettejä Namibiasta.
Erityisesti Kaisan mieleen on jäänyt vuosi, jolloin perhe majoitti kokonaisen lähetys- ja konserttikiertueella olleen kuoron. Osa perheen lapsista patistettiin yöpymään ystäviensä luokse, jotta koko kuoro saatiin majoitettua. Konserttikiertue oli Lähetysseuran diakonin Martti Kauppisen, josta tuli myöhemmin Lähetysseuran musiikkisihteeri, ja Hyvinkään seurakunnan kanttorin Matti Herojan järjestämä.
Kaisa muistelee, että Martilla ja Matilla oli jo tuolloin syntynyt ajatus Kauneimmista Joululauluista. Myöhemmin he alkoivat pohtia, miten musiikki ja lähetystyö voitaisiin yhdistää seurakunnissa. Herojan mukaan Hyvinkäällä ja muutamassa muussa seurakunnassa oli järjestetty tykättyjä joululauluiltoja. Martti ja Matti ryhtyivät kehittämään ideaa eteenpäin, ja näin sai alkunsa Kauneimmat Joululaulut -tapahtuma.
Joululauluja ja auttamista jo yli 50 vuotta
Kampanjan perusidea on pysynyt samana, mutta tapahtuma on kehittynyt vuosikymmenten varrella. Alkuvuosina Lähetysseuralta ei vielä tullut valmiita lauluvihkoja seurakunnille, vaan ne tehtiin itse. Laulujen sanat kirjoitettiin ensin vahaspaperille, eli vahakselle, ja sen jälkeen ne saatiin painettua pyörittämällä vahamonistuskoneen kampea.
Myös Kaisa pääsi kirjoittamaan laulujen sanoja ja kampeamaan kirkkoherranviraston vahamonistuskonetta. Kone tulosti yhden paperin kerrallaan, eli työ oli suhteellisen hidasta. Toki vihkoja painettiin usein vain 100–150 kappaletta, mikä on vain murto-osa nykyisestä noin 700 000 kappaleen painomäärästä.
“Vihkoja jaettiin silloin vain joka toiselle tai yksi joka perheelle, jotta ne riittäisivät kaikille”, Kaisa muistelee.
Kauneimmat Joululaulut on paitsi joulun ajan musiikkitapahtuma, myös yksi Suomen suurimmista hyväntekeväisyyskampanjoista. Jo alkuaikoina tilaisuuksissa kerättiin kolehti Lähetysseuran työlle.
Nykyään tarkempana kohteena on maailman lasten sekä heidän perheidensä tukeminen. Kaisan mielestä lasten tukeminen sopii hyvin jouluun. Silti valitettavan usein kuulee puhetta ja kritiikkiä siitä, että ulkomailla ei saisi tehdä avustustyötä, sillä Suomessakin niin moni tarvitsee apua. Kaisan mielestä tällainen vastakkainasettelu on turhaa.
“Tuntuu, että koskaan ei ole oikeaa kohdetta varojen keräämiselle. Aina joku kyseenalaistaa, vaikka Suomen ja esimerkiksi Afrikan tai Latinalaisen Amerikan köyhyyttä ei voi suoraan verrata. Kyse ei ole samasta mittakaavasta”, Kaisa pohtii.
Toki kotimaan avustustyö on myös tärkeää.
“Hyvähän se on, jos täällä Suomessakin ihmiset auttavat toisiaan. Ajattelen, että voi tehdä molempia – auttaa sekä Suomessa että ulkomailla.”
Tärkeintä on se, että kaikki auttavat jossakin. Jos ei muuta pysty antamaan, voi antaa esimerkiksi aikaansa vapaaehtoistyön kautta.
Muistoja vuosien varrelta
Kaisan ensimmäinen muisto Kauneimmista Joululauluista sijoittuu Pattijoen kirkkoon, kun hän oli 12-vuotias. Kirkossa oli tiivis ja lämmin tunnelma.
Toinen muisto Kaisan lapsuudesta on loppiaisena järjestetty vuoden viimeinen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuus seurakuntatalolla. Joulukiireet olivat ohi, ja sai vain rauhassa laulaa.
Vuonna 1982 Temppeliaukion kirkossa järjestettiin Kauneimpien Joululaulujen 10-vuotisjuhlakonsertti, jossa esiintyivät kaikki Lähetysseuran silloiset kuorot, joita oli yhteensä kolme. Se oli Kaisalle unohtumaton hetki.
“Se oli ensimmäinen kertani Temppeliaukion kirkossa, ja lauloin itsekin yhdessä kuoroista.”
Kauneimmat Joululaulut -tapahtuma on jo yli 50 vuotta siirtänyt kristillistä joululauluperinnettä sukupolvelta toiselle. Kaisalle se on ennen kaikkea joulutunnelman luoja.
Perinteeseen kuuluu olennaisesti se, että lauluvihkoon koottujen vanhojen tuttujen joululaulujen lisäksi siinä esitellään joka vuosi myös uusia joululauluja. Monet uudemmat laulut ovatkin vuosien varrella vakiinnuttaneet paikkansa osana suomalaista joulumusiikkia.
”Muistan vieläkin, kun kappale Sydämeeni joulun teen oli vielä uusi tulokas. Se on myös lempijoululauluni, jonka haluan joka joulu kuulla. Onneksi se löytyy myös tämän vuoden Kauneimmat Joululaulut -vihosta.”
Teksti ja kuva: Maria Käyhkö
Juttu on julkaistu vuoden 2025 Tulkoon joulu -lehdessä.
