Foziya haluaa perheen ja työn sairaanhoitajana
Julkaistu: 25.10.2021Etiopialainen Foziya, 17, alkoi korona-aikana haaveilla työstä muiden auttajana ja ahkeroi nyt koulussa erityisesti biologiantunneilla. Hän on ollut kummilapsiohjelmassa pienestä tytöstä asti, koska hänen äitinsä on hiv-positiivinen ja isä kuollut.
Pohjois-Etiopian Dessiessä moni asuu tiiviisti, sillä ihmisiä riittää. Aidan takana siintää rinne, jossa taloja on vieri vieressä. Kun tieltä kääntyy kapealle kujalle, ohittaa kuivuvia pyykkejä ja naapureiden kanatarhoja, pääsee Foziyan asunnon ovelle. Hän tietää odottaa vieraita ja asettaa tuoleja ja pöytiä oven eteen varjoon haastattelua varten.
Foziyan hiv-positiivinen äiti elää lääkityksen ansiosta kuin kuka tahansa muukin, mutta perheellä ei ennen kummiohjelman tukea ollut varaa edes sänkyyn.
Asunnon he saivat lopulta paikallishallinnolta, joka tukee vähävaraisia antamalla heille edullisia koteja. Laittamista tosin olisi edelleen.
”Tähän pitäisi rakentaa uusi sisäkatto. Se ei vielä vuoda, mutta on aika huonokuntoinen”, Foziya kertoo.
Korona sulki koulut ja eristi kavereista
Kun Foziya esittelee nelihenkisen perheensä asuntoa, huomio kiinnittyy tummapuiseen peilipöytään. Hän rakensi sen itse kirkon toimintakeskuksen puutyökurssilla.
”Puutyöt ja ompelu ovat parasta tekemistä toimintakeskuksella”, Foziya sanoo.
Koronavuoden aikana koulut olivat pitkään suljettuna, ja myös toimintakeskuksen nuorten ryhmät olivat tauolla. Foziya ei vieläkään pääse lauantaisin toimintakeskukseen kuten ennen, sillä koulujen sulkua korvataan nyt opiskelemalla myös lauantaisin.
Muutenkin pandemia näkyy etiopialaistytön elämässä. Kotiin ei saa tulla vieraita, eikä kenenkään luo voi mennä.
”Elämäni on muuten hyvää, mutta en ole voinut nähdä kavereita niin kuin ennen”, Foziya kertoo. Näihin sanoihin voi samastua moni nuori kotimaasta riippumatta.
Poikkeusolot selkiyttivät tulevaisuutta
Normaalisti Foziya tekee läksyjään kavereiden kanssa. Nyt on ollut yksinäisempää, mutta opiskelu on tänä vuonna saanut uuden suunnan: Foziya sai idean hakea koulun jälkeen opiskelemaan sairaanhoitajaksi.
”Aloin miettiä, että haluan hoitaa sairastuneita. Siksi lempiaineeni on nykyään biologia.”
Foziyan perheenjäsenet – äiti, yksivuotias pikkusisko ja vartijana työskentelevä isäpuoli – ovat onneksi pysyneet terveinä. He eivät käy muualla kuin koulussa ja töissä. Kun koulut sulun jälkeen avautuivat, kaikkien piti käyttää maskeja. Niitä roikkuu myös peilipöydän kulmalla. Yksi maski maksaa 5 birriä eli 20 senttiä, ja perhe pesee niitä seuraavaa käyttökertaa varten.
Hinnat ovat Etiopiassa nousseet, Foziya harmittelee. ”Teff-vilja, öljy ja sokeri ovat nykyään tosi kalliita”, hän sanoo. Esimerkiksi kilo sokeria maksoi ennen 40 birriä eli noin 80 senttiä, mutta nyt jo 60 birriä eli 1,2 euroa.
Perheen ruuat käy ostamassa äiti tai isäpuoli, mutta Foziya kertoo osallistuvansa kotitöihin ahkerasti. ”Hoidan pikkusiskoa aina, kun tulen koulusta, koska äiti menee silloin töihin myymään vihanneksia. Teen myös ruokaa, mutta injera-leipiä en vielä paista. Tai no, sitäkin olen alkanut jo opetella.”
Injera-leipä on kuin lettu, jonka kanssa syödään erilaisia kastikkeita. Foziyan lempiruoka on shiro eli papukastike.
Haastattelu tehdään ramadanin aikaan, joten Foziya saa alkaa syödä ja juoda vasta kello 18.45, jolloin aurinko laskee. Hän ei pidä paaston noudattamista vaikeana. Hänen perheensä noudattaa ramadanin sääntöjä kuten muutkin alueen muslimiperheet.
Haaveissa myös perhe
Kotitöiden ja siskon hoitamisen lisäksi Foziyan arkeen kuuluu television katselu. Sekä etiopialaiset että ulkomaalaiset elokuvat ja sarjat kelpaavat, mutta suosikikseen hän nostaa intialaiset Bollywood-elokuvat.
Nyt kun koulunkäynti on loppusuoralla, on ajankohtaista pohtia tulevaisuutta. Dessiessä on mahdollista opiskella sairaanhoitajaksi, jos arvosanat loppukokeissa ovat kyllin hyvät. Kummitukea voi saada myös ammattiopintoihin ja opiskeluun yliopistossa.
Foziyan haaveisiin kuuluu myös oman perheen perustaminen. ”Jonain päivänä haluan naimisiin. En aio jäädä siitä paitsi.”
Kummilapsiohjelman tukijoita Foziya haluaa kiittää, koska mahdollisuus opiskella tekee hänet onnelliseksi.
Teksti ja kuvat Virve Rissanen
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lähetyssanomissa elokuussa 2021. Tällä hetkellä Foziyan kotikaupunki on jäänyt Etiopian konfliktialueelle, emmekä tiedä mitä hänelle kuuluu. Työntekijämme etsivät koko ajan keinoja saada yhteyden alueelle ja auttaa.
