Noin 2000 vuoden uutiset

Seppo Simola

Vanha uutisjournalismin totuus on, että huonot uutiset ovat hyviä uutisia. Jos talo palaa, maa järisee tai terroristi iskee, se riittää uutiseksi. Se, että perheet asuvat rauhassa kodeissaan, maa pysyy vakaana jalkojen alla ja ihmiset kulkevat vahingoittumatta kaduilla, lentokoneissa tai metroissa, on tavallista elämänmenoa eikä yllä otsikoihin.

Huonojen uutisten painottuminen viestimissä johtaa meitä harhaan. Yleisesti ottaen elämä sujuu rauhallista tahtia, mutta poikkeukset siitä ovat uutisia ja hallitsevat mediaa. Niinpä mielikuvissamme maailma on pahempi paikka kuin onkaan.

Rauhallinen, tasainen kehitys ei liioin saa useinkaan palstatilaa tai ainakaan isoja otsikoita. Elinaikamme on pidentynyt, terveydenhuoltomme ja ravitsemuksemme on parantunut, väkivalta vähentynyt ja kaiken kaikkiaan olosuhteemme muuttuneet hyvän suuntaan. Silti monella on tunne, että ennen vanhaan, hyvään aikaan kaikki oli paremmin. Oikeasti voi miettiä, oliko Ryysyrannan Joosepin tai Täällä Pohjantähden alla Leppäsen Preetin aikaan asiat kohdallaan.


Ei tietenkään pidä sanoa, että rauha rauha, vaikkei rauhaa olisikaan. Ei liioin, että kaikki on hyvin, kun ei kerran ole. Maailmassa on paljon ongelmia, jotka huutavat ratkaisijaansa, ja vikoja, jotka odottavat korjaajaansa. Yleinen mielikuva siitä, että kaikki on pielessä ja menossa vain huonompaan suuntaan ei vain kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Eikä varsinkaan se, ettei asioille voisi tehdä mitään. Eikä edes se, ettei yksityinen pieni ihminen voisi mitään tehdä maailman parantamiseksi.


Kuvat ja jutut kärsivistä kehittyvien maiden ihmisistä tuntuvat joskus musertavan meitä toivottomuuteen. Maailman ongelmat ovat niin suuret, ettei yksi ihminen niille mitään mahda. Tämä asenne täytyy kerta kaikkiaan heivata. Maailmaa voidaan muuttaa ja jokainen voi tehdä oman pienen siivunsa, jotta maailma muuttuisi. Valtavasti kehitystä on tapahtunut. Äärimmäinen köyhyys maailmasta on vähentynyt. Vaikkei yksityinen ihminen koko maailmaa kerralla korjaisikaan, pientä askelta kohti parempaa voi jokainen kuitenkin olla tukemassa.


Suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että koulutus on avain kehitykseen. Siksi Kauneimmat Joululaulut on ehdottomasti oikealla asialla tukiessaan lasten koulutusta. Siksi jokainen, joka sydämensä kyllyydestä on mukana laulamassa suuresta hyvästä uutisesta on vääntämässä omalta osaltaan kehityksen avainta.
Nyt taivaat avautuu, laulaa kuoro enkelten. Maan ääriin kantautuu, suuri ilouutinen. Tulkaa kaikki nyt laulamaan, on Poika syntynyt maailmaan, tulkaa laulamaan.

- Seppo Simola

12/11/16